Ateriakorvaus - kenelle kuuluu ateriakorvaus Kauppatorin Taloushallinto Hanna Ronkainen vastaa

Ateriakorvaus: Mikä se on ja kenelle se kuuluu?

Ateriakorvaus on työnantajan maksama verovapaa korvaus työntekijälle, kun hänellä ei ole työpäivän aikana mahdollisuutta syödä tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen maksamisen edellytyksenä on se, että työmatka tai työtehtävät tapahtuvat varsinaisen työpaikan ulkopuolella eikä päivärahaa makseta. 

Ateriakorvaus - kenelle kuuluu ateriakorvaus Kauppatorin Taloushallinto Hanna Ronkainen vastaa

Kuinka paljon ateriakorvauksen enimmäismäärä on?

Ateriakorvauksen enimmäismäärä verovapaasti on 13,25 euroa päivässä vuonna 2025 (vertailuna 12,75 euroa 2024) työmatkan kestäessä yli kuusi tuntia. Jos työmatka kestää yli 11 tuntia, työntekijälle voidaan maksaa kaksi ateriakorvausta verovapaasti, eli kahdesta ateriasta yhteensä enintään 26,50 euroa (25,50 euroa vuonna 2024). 

Kenelle kuuluu ateriakorvaus?

Ateriakorvaus voidaan maksaa työntekijälle, joka työskentelee oman työpaikan ulkopuolella erityisellä työntekemispaikalla ilman mahdollisuutta tavanomaiseen ruokailuun. 

Työnantaja voi maksaa ateriakorvausta, jos työmatkasta ei makseta päivärahaa ja työntekijä on työskennellyt vähintään kuusi tuntia. 

Ateriakorvausta voi ajatella osana verovapaita matkakustannusten korvauksia kunhan ehdot täyttyvät.

Ateriakorvauksen edellytyksenä on, että työntekijä ei voi ruokailla työmatkan aikana samalla tavalla kuin tavanomaisena työpäivänä. 

Verohallinto määrittelee vuosittain ateriakorvauksen enimmäismäärät. Tätä suuremmista summista syntyy veronalaista tuloa, joka vaikuttaa työntekijän ansiotuloverotukseen.

Verovapaan ateriakorvauksen maksaminen on työnantajalle vapaaehtoista. Korvauksesta ei tarvitse maksaa työnantajan sivukuluja, kuten eläkemaksuja. 

Korvaus maksetaan tyypillisesti matkalaskun perusteella, ja sen täytyy noudattaa Verohallinnon asettamia ehtoja.

Työnantaja voi maksaa ateriakorvausta jos:

  • Työntekijä työskentelee varsinaisen työpaikan ulkopuolella ja joutuu menemään erityiselle työntekemispaikalle työn vuoksi.
  • Työpäivä kestää vähintään kuusi tuntia.
  • Työmatkasta tai työtehtävästä ei makseta päivärahaa.
  • Työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen ruokailuun työtehtävien aikana.
  • Työtehtävät tapahtuvat tilapäisesti muualla kuin tavanomaisessa työpaikassa.
  • Erityisaloilla kuten (rakennus, maanrakennus) jos työnantaja ei ole järjestänyt työpaikkaruokailua.

Miten ateriakorvaus lasketaan?

Ateriakorvaus lasketaan yksinkertaisesti työmatkan keston ja ruokailun lisäkustannusten perusteella per päivä, ja se ei saa ylittää Verohallinnon asettamaa enimmäismäärää​. 

Työntekijän ruokailun lisäkustannukset korvataan verovapaan enimmäismäärän puitteissa. Esimerkiksi, jos työntekijä tekee työmatkan, joka kestää yli kuusi tuntia, mutta päivärahaa ei makseta, työnantaja voi maksaa ateriakorvauksen.

Miten ateriakorvaus lasketaan?

Ateriakorvauksen maksaminen työntekijälle

Ateriakorvauksen maksamiseen liittyy alakohtaisia säännöksiä sekä työnantajan ohjeistuksia. Työnantaja voi mahdollisesti maksaa ateriakorvausta myös tilanteissa, joissa työntekijä on tehnyt liikkuvaa työtä.

Ateriakorvausta voidaan maksaa myös tilanteissa, joissa työntekijä on työskennellyt ruokailutauon aikana.

Ateriakorvauksen maksaminen työntekijälle

Miten ateriakorvaus määräytyy erityisaloilla?

Erityisaloilla, kuten rakennus-, maanrakennus- ja metsäalalla, ateriakorvauksen maksamiseen liittyy useita erityissääntöjä ja poikkeuksia. Erityisaloilla työskentelevillä työntekijöillä on usein oikeus verovapaisiin ateriakorvauksiin, jos työnantaja ei ole järjestänyt työpaikkaruokailua. Ateriakorvaus maksetaan näissä tilanteissa verovapaana korvauksena, jos työpäivä kestää vähintään kuusi tuntia eikä päivärahaa makseta. 

Yleisesti on niin, että työnantajan tulee huolehtia erityisalalla työskentelevien työntekijöiden ruokailumahdollisuudesta työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijällä on oikeus verovapaaseen ateriakorvaukseen.

Tämä tarkoittaa, että jos työntekijä voi ruokatauon aikana liikkua ruokailupaikkaan ilman ylimääräisiä matkakuluja, ateriakorvausta ei makseta verovapaasti. Ruokailupaikan katsotaan olevan riittävän lähellä, jos se sijaitsee enintään kilometrin päässä työntekopaikasta.

Varsinaista työpaikkaa ei katsota olevan silloin, kun alan työntekijä ei ole työskennellyt samassa työkohteessa yli kolmea vuotta. 

Tällöin hänen koko työnsä katsotaan tapahtuvan erityisillä työntekemispaikoilla, ja työnantajan on huolehdittava asianmukaisista korvauksista tai ruokailujärjestelyistä.

Erityisalojen työntekijöillä, kuten rakennusalalla tai maanrakennustyössä, ei ole oikeutta verovapaaseen päivärahaan päivittäisistä matkoista, koska heidän työskentelynsä tapahtuu useimmiten koko ajan vaihtelevissa kohteissa. 

Tarkemmat tiedot vuoden 2025 erityisalojen ateriakorvauksesta Verohallinto: Erityisalojen ateriakorvaus.

Mikä on tilapäisen työskentelyn enimmäisaika (aikaraja)?

Tilapäinen työkohde katsotaan tilapäiseksi enintään kolmen vuoden ajan. Esimerkiksi rakennustyömaa kuuluu tähän kategoriaan, ja tilapäisyys päättyy, kun työ valmistuu. 

Jos työskentely jatkuu kohteessa yli kolme vuotta, työkohteesta tulee työntekijän varsinainen työpaikka, mikä muuttaa sen verokohtelua.

Mikä on tilapäisen työskentelyn enimmäisaika (aikaraja)?

Miten yrittäjän ateriakorvaus määräytyy?

Yrittäjä voi maksaa itselleen ateriakorvauksia työmatkalla ollessaan. Korvauksen maksaminen edellyttää, että yrittäjä noudattaa Verohallinnon asettamia ehtoja ja enimmäismääriä. Työnantajana yrittäjän ei ole pakko maksaa ateriakorvauksia, koska lainsäädäntö ei velvoita siihen. 

Ateriakorvaussäännökset riippuvat yritysmuodosta:

Osakeyhtiön ja kommandiittiyhtiön yrittäjä voi maksaa itselleen verovapaita ateriakorvauksia, jos Verohallinnon ehdot täyttyvät. Ateriakorvaus on verovapaa silloin, kun työmatka kestää vähintään kuusi tuntia, eikä yrittäjällä ole mahdollisuutta syödä tavanomaisessa ruokailupaikassaan. 

Toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen verovapaata ateriakorvausta. Sen sijaan työmatkaan liittyviä muita kuluja, kuten kilometrikorvauksia, voidaan vähentää veroilmoituksessa. Ateriakorvaus ei ole vähennyskelpoinen samalla tavalla kuin muissa yritysmuodoissa.

N.s. Kevytyrittäjänä et voi maksaa itsellesi verovapaita ateriakorvauksia, koska kevytyrittäjä ei toimi omalla Y-tunnuksella eikä ole lain mukaan yrittäjä. Kevytyrittäjä toimii laskutuspalvelun kautta ja voi vähentää kuluja verotuksessa. 

Miten yrittäjän ateriakorvaus määräytyy?

Miten ateriakorvaus käsitellään verotuksessa?

Yritys voi vähentää ateriakorvauksen kuluina

Yritys voi vähentää nämä työntekijöille maksamansa korvaukset yrityksensä liiketoiminnan kuluina verotuksessa, mikäli ne täyttävät verotuksen asettamat rajat​.

Työntekijälle ateriakorvaus on verotonta

Ateriakorvaus ei ole työntekijälle veronalaista tuloa, jos se maksetaan verottajan määrittelemien ehtojen ja enimmäismäärien mukaan. Ateriakorvauksen voikin ajatella verottomana etuna työntekijälle osana työmatkasta aiheutuneita kustannuksia. 

Ateriakorvaus ja muut luontoisedut: Yhteiskäytön mahdollisuudet ja rajoitukset

Ateriakorvauksen käyttö on rajattua verrattuna muihin luontoisetuihin, kuten lounasetuuksiin tai esimerkiksi matkaetuuksiin. 

Ateriakorvausta ei voida maksaa työntekijälle, jos hän saa samalta ajalta päivärahaa tai lounasetua, sillä nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan työntekijän työpäivän aikaiset elinkustannukset. 

Erityisesti lounasetu ja ateriakorvaus eivät voi olla samanaikaisesti voimassa, koska molemmat etuudet liittyvät työntekijän ruokailuun työpäivän aikana. Näissä tilanteissa työnantajan on päätettävä, kumpaa etua sovelletaan, ja työntekijän on hyödynnettävä etu vain toisessa muodossa.

Ateriakorvauksen, ruokarahan ja lounasedun ero

Ruokaraha, ateriakorvaus ja ateriaetu ovat työnantajan maksamia etuja, joilla korvataan työntekijän ruokailusta aiheutuvia kuluja. 

Ruokaraha ja ateriakorvaus tarkoittavat samaa asiaa: työnantaja maksaa työntekijälle verovapaan korvauksen silloin, kun työntekijällä ei ole mahdollisuutta syödä tavanomaisessa ruokapaikassaan työpäivän aikana, esimerkiksi työmatkan tai tilapäisen työtehtävän vuoksi. 

Ateriaetu taas tarkoittaa yleensä työnantajan tarjoamaa lounasetua, kuten lounassetelit tai maksuvälineet, joita työntekijä voi käyttää lounaaseen tietyissä ravintoloissa. 

Ateriaetu on myös verotuksellisesti edullinen etu työntekijälle, mutta sitä ei voida käyttää samanaikaisesti ateriakorvauksen kanssa samalta ajalta.

Näitä kaikkia etuja säännellään Verohallinnon ohjeilla, ja ne tarjoavat työnantajille joustavan ja kustannustehokkaan tavan tukea työntekijöiden työpäivän aikaisia ruokailukustannuksia​. 

Ateriakorvauksen, ruokarahan ja lounasedun ero

Miten ateriakorvauksen käy, jos sinulla on lounasseteli tai lounaskortti?

Jos työnantajasi on antanut käyttöösi lounassetelin, lounaskortin tai muun kohdennetun maksuvälineen ruokailua varten, tavanomaiseksi ruokailupaikaksesi katsotaan mikä tahansa paikka, jossa voit maksaa kyseisellä välineellä. 

Jos käytät tätä maksuvälinettä myös työmatkoilla, työnantajasi ei voi maksaa sinulle ateriakorvausta verovapaasti. Tämä pätee myös silloin, vaikka työnantajasi perisi sinulta luontoisedun arvon.

Huomioi, että mahdollisuus ruokailuun tavanomaisella ruokailupaikallasi katsotaan olleen olemassa myös, vaikka et olisi käyttänyt työnantajan tarjoamaa maksuvälinettä.

Koko- tai osapäivärahan määrään tämä ei kuitenkaan vaikuta – se säilyy verovapaana, vaikka käyttäisit lounasseteleitä työmatkasi aikana.

Palkanlaskenta ja ateriakorvaus

Tarjoamme kattavat palkanlaskentapalvelut, jotka auttavat yrityksiä hallitsemaan työntekijöiden palkkojen laskennan vaivattomasti ja tarkasti. Palkanlaskentapalveluihimme kuuluvat muun muassa ateriakorvausten, kilometrikorvausten ja päivärahojen laskenta verottajan asettamien ehtojen mukaisesti. Huolehdimme siitä, että kaikki lakisääteiset vähennykset ja korvaukset käsitellään oikein ja ajallaan. Näin varmistamme, että yrityksesi palkkahallinto toimii tehokkaasti ja työntekijät saavat ansionsa oikea-aikaisesti. Ota yhteyttä ja jätä palkanlaskennan monimutkaiset yksityiskohdat meidän huoleksemme!

Usein kysyttyä 

Saako rakennustyömaalla ateriakorvauksen?

Kyllä, rakennustyömaalla voi saada ateriakorvauksen. Työskentely rakennus- ja maanrakennustyömaalla täyttää yleensä ateriakorvauksen ehdot, mikäli työntekijällä ei ole kiinteää työpaikkaa, ja ruokailua ei ole järjestetty työmaan läheisyydessä. Rakennusalan päivärahan maksuperusteet, kilometrikorvaukset ja ateriakorvaukset määriteltyinä löytyvät verottajan sivustolta. 

Mitä eroa on erityisalalla työskentelyllä ja liikkuvalla työllä ateriakorvaukseen liittyen?

Erityisalalla työskentelevät, kuten rakennusalan työntekijät, voivat saada verovapaita ateriakorvauksia päivittäisistä matkoista erityisen työntekemispaikan ja kodin välillä, jos työnantaja ei ole järjestänyt ruokailua työpaikan lähelle. Tämä koskee aloja, joissa työntekopaikka vaihtuu usein, ja työntekijällä ei ole pysyvää työpaikkaa.
Liikkuvassa työssä, kuten myynti- tai huoltotyössä, palkansaaja voi saada ateriakorvauksen, jos työmatkan kesto on vähintään kuusi tuntia, eikä työntekijällä ole mahdollisuutta syödä tavanomaisessa ruokailupaikassaan. Korvaus edellyttää, että päivärahaa ei makseta.​
Korvaus maksetaan kuten kilometrikorvauksia. Vuonna 2024 tiedot vero.fi sivustolla.

Mikä on ruokaraha?

Ruokaraha on ateriakorvauksen synonyymi, jota käytetään silloin, kun työnantaja maksaa työntekijälle verovapaata korvausta työpäivän aikaisesta ruokailusta. 

Mitä, jos työnantaja ei maksa ruokarahaa? 

Jos työnantaja ei maksa verovapaata ateriakorvausta, työntekijä voi vaatia omassa verotuksessaan ruokailukustannusten vähennyksen tulonhankkimiskuluna. Sen voi tehdä OmaVerossa. Kustannusten vähennykseen verotuksessa on useita ehtoja, joiden tulee täyttyä. Tulonhankkimiskulujesi yhteissumman on oltava yli omavastuun määrän, joka on 750 euroa.

Samankaltaiset artikkelit